Kiinteistö- ja rakennusalan ongelmatilanteissa ilmenee yllättävän usein, etteivät alan toimijat tunne riittävän hyvin yleisten sopimusehtojen sisältöä. Jotta hankkeet voivat edetä sujuvasti, tulee menettelytapojen olla selvät kaikille osallisille.

Tilanteita ratkoo Rakennussopimukset, rakennusalan juridiikan käsikirja, johon on koottu rakentajille, tilaajille, valvojille ja suunnittelijoille ohjeita siitä, miten rakennusalalla tulee toimia.

Rakentamisen päätoimialan työpaikkatapaturmien taajuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien. Työtapaturmien ennaltaehkäisytyötä on tärkeää jatkaa, sillä työpaikkatapaturmien lukumäärä oli viime vuonna yhä vuoden 2009 tasolla. Rakennustyömailla sattuu tapaturmia paljon myös muiden toimialojen työntekijöille.

Rakennusyritysten palkansaajille sattui vuonna 2020 noin 13 600 työpaikkatapaturmaa, mikä on noin 1 100 työpaikkatapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2019. Rakennusalan työpaikkatapaturmien taajuus oli 56,0 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Työpaikkatapaturmien taajuus suhteuttaa työtapaturmien lukumäärän tehdyn työn määrään.

”Työpaikkatapaturmien taajuus on laskenut rakennustoimialalla dramaattisesti 15 vuodessa. Taajuus oli yli 83 vielä vuonna 2006, kun viime vuonna se oli pudonnut jo 56:een. Pitkä, laskeva taajuuskehitys rakentamisen toimialalla osoittaa, että toimialla tehty pitkäjänteinen työturvallisuuden kehittämistyö on ollut vaikuttavaa”, toteaa johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

Vakavien työpaikkatapaturmien määrä laskenut

Myös rakentamisen työpaikkatapaturmien vakavuus on kehittynyt positiivisesti. Toimialalla sattuu keskimäärin entistä lievempiä vahinkoja. Vuonna 2019 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus oli 22,5 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja vakavien, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden taajuus oli 5,2.

”Vakavien tapaturmien taajuuden lasku on ollut merkittävää. Vielä vuonna 2005 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus oli 42,9 ja vakavien, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus 7,8 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Tämä on tärkein työturvallisuustason kehittymistä osoittava fakta”, painottaa Tynkkynen.

Toista kertaa järjestetyssä tapahtumassa opiskelijat ja työnantajat tutustuvat toisiinsa.

Rakennusliiton rekrypäivien idea on lähtenyt tarpeesta. Alojen opiskelijoiden on ollut vaikea löytää töitä ja yritysten työntekijöitä. Rekrypäivien tarkoituksena onkin auttaa yrityksiä ja opiskelijoita kohtaamaan toisensa. Kohtaamisten myötä on mahdollista löytää muun muassa kesätyö-, koulutussopimus- ja oppisopimuspaikkoja. Rakennusliitto haluaa näin tarjota alustan, jossa työ ja sen tekijä kohtaavat.

– Ajatuksena on pyrkiä auttamaan jäseniämme ja kulkemaan heidän rinnallaan opiskeluista aina eläkkeelle jäämiseen asti, sanoo Rakennusliiton aluetoimitsija Anniina Kangas.

Opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamisen lisäksi tapahtuman on tarkoitus tuoda liittoa tutuksi nuorille.

Rekrytapahtuma on vähän kuin nuorten työntekijöiden tinder.

– Olemme pitäneet tärkeänä sitä, että tilaisuudet järjestetään meidän omissa tiloissa. Se madaltaa kynnystä ottaa tarvittaessa yhteyttä liittoon, Kangas kertoo.

Erilaiset palvelut ovat keskeisessä roolissa, siinä miten liitto pystyy kulkemaan jäsenen rinnalla eri elämäntilanteissa. Tällä hetkellä esimerkiksi urapalvelut ja vakuutuskassa ovat näitä palveluita ja niitä kehitellään koko ajan lisää.

Mahdollisuus löytää töitä

Ensimmäiset rekrypäivät saivat paljon positiivista palautetta ja monet yritykset löysivät sen myötä muun muassa kesätyöntekijöitä. Tänä vuonna ilmoittautuneita on ollut reilusti edellisvuotta enemmän.

Stadin ammattiopistossa toista vuotta opiskeleva Veeti Kanerva osallistuu rekrypäiville, koska toivoo löytävänsä kesätöitä tai työssäoppimispaikan. Osallistuminen on opiskelijoille vapaaehtoista, mutta Kanerva sanoo, että paikalla on paljon hänen opiskelukavereitaan etsimässä mahdollista kesätyöpaikkaa. Oman työnsä suhteen hänellä ei juuri ole vaatimuksia.

– Kunhan saisin tehdä edes jotain työtä, Kanerva toteaa.

ANNI-HELENA LEPPÄLÄ 8.2.2020 Kansan Uutiset